Norsut
Maailman ekologisimmat metsänhoitajat
Afrikan mantereella eli todennäköisesti alun perin noin kaksikymmentä miljoonaa norsua. Aasialaisia norsuja saattoi olla vielä enemmän. Nykyään aasialaisia norsuja on jäljellä noin 50 000 ja afrikkalaisia metsä- ja savanninorsuja yhteensä noin puoli miljoonaa. Ihmisasutuksen leviäminen on vähentänyt norsujen elintilaa. Salametsästys on romahduttanut myös sademetsien ja kansallispuistojen norsukannat.
Norsu on maailman suurin ja uljain maaeläin. Tulevat sukupolvet eivät koskaan anna meille anteeksi, jos annamme norsujen kuolla sukupuuttoon.
Norsujen pelastaminen on tärkeää myös ilmastolle, sillä norsut ovat ahkeria metsänhoitajia. Ne käyttävät ruuakseen puiden lehtiä ja kuorta sekä kaatavat syödessään suuren joukon pienikokoisia puita. Toisin sanoen norsut harventavat metsää ja tekevät tilaa suurimmille ja parhaiten kasvaneille puille. Samalla tavalla toimii oman lajimme metsänhoitajat. Uusien tutkimuksien mukaan norsuilla on yllättävän suuri puustoa järeyttävä ja metsien hiilivarastoa kasvattava vaikutus.
Yksi norsu neliökilometriä kohti lisää afrikkalaista sademetsässä hehtaarille noin 100 kuutiota puuta ja noin 25 tonnia enemmän hiiltä. Tämäkin on vasta maanpäällinen hiilivarasto: riittävä norsutiheys lisää lähes varmasti hiiltä myös maan alla.
Pitkän aikavälin vaikutus voi olla vielä suurempi. Etelä-Amerikan sademetsien hehtaarikohtainen hiilivarasto on keskimäärin 100 tonnia pienempi kuin Afrikan sademetsien. Tämä saattaa johtua suurelta osin siitä, ettei Etelä-Amerikassa ole norsuja. Norsut ovat tärkeitä myös monimuotoisuuden ja metsien uudistumisen kannalta. Klassisen tutkimuksen mukaan noin kolmannes sademetsän puista levittää siemeniään ennen kaikkea norsujen kautta. Yksi norsu kylvää keskimäärin 3 200 puun siementä päivässä.
Tiedetoimittaja, Risto Isomäki, 30.5.2022, Hanko