Suomen talousmetsissä kasvatetaan pääosin tummia havupuita hyvin lyhyellä kierrolla. Suurin osa puista korjataan jo suhteellisen pieninä. Tästä syystä metsissämme on hehtaaria kohti keskimäärin vain 150 kuutiota puuta. Metsän hiilivarasto jää siis suhteellisen pieneksi. Jos metsissämme käytettäisiin pidempää kiertoaikaa ja suuri osa puista kasvatettaisiin suuriksi tukkipuiksi ennen kuin ne kaadetaan, metsiemme maanpäällinen hiilivarasto voitaisiin kasvattaa ainakin kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi. Samalla isompi osa puiden hiilestä sitoutuisi pitkäksi aikaa taloihin, huonekaluihin ja muihin rakenteisiin.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi meillä kannattaisi kasvattaa paljon enemmän lehtipuita. Lehtipuuvaltaisen metsän heijastavuus on erityisesti kevättalvella ratkaisevasti suurempi kuin tiheän kuusi- tai mäntymetsän. Lehtipuut pudottavat lehtensä syksyllä. Lehtipuita kasvattavassa metsässä suuri osa auringon säteilystä ei imeydy tummiin havunneulasiin vaan heijastuu lumihangesta suoraan takaisin avaruuteen, ehtimättä muuttua lämpösäteilyksi. Lehtipuiden suosiminen on hyvä ja turvallinen keino torjua ilmaston lämpenemistä.
Forus Oy:n toimistolla on jalavasta käsityönä valmistettu neuvottelupöytä
Vuorijalava on jaloista lehtipuistamme uljain. Se voi parhaimmillaan kohottaa latvansa reilun neljänkymmenen metrin korkeuteen. Ruotsissa kasvaa jopa kolmen metrin paksuisia jalavia. Suomen komeimmat yksilöt ovat läpimitaltaan noin kaksi metriä. Jalava voi ravinteikkaalla maalla saavuttaa komeat mittasuhteet jo suhteellisen lyhyessä ajassa. Puuseppä Antti Nousiainen teki Forusin neuvottelupöydän myrskyn kaatamasta, Fiskarsin kylässä kasvaneesta jalavasta. Puu oli alle sadan vuoden ikäisenä jo 70 sentin paksuinen.
Vuorijalavan tumman- tai punaruskea puuaines on kovaa, raskasta, lahonkestävää ja ulkonäöltään jopa lievästi eksoottista. Jalava on kotimainen vastaus trooppisten sademetsien kovapuille. Sitä kannattaisi viljellä rakennus- ja huonekalupuuksi paljon nykyistä laajemmilla alueilla, ehkä Lapin etelärajoille asti.
Kirjoittanut:
Tiedetoimittaja, Risto Isomäki, 30.5.2022, Hanko
Erottajankatu 5, 3. krs, 170-2.
00130 Helsinki
Tietosuojaseloste
© Forus Oy